Tähtihetkiä ruoan parissa viettää

Näytetään tekstit, joissa on tunniste perinteinen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste perinteinen. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Ohittamaton Matka-Etappi


Viitostien varrella noin 17 kilometriä Mikkelistä pohjoiseen, jo Juvan puolella, on paikka nimeltä Särkämäinen, jota ei kannata ohittaa. Sen lisäksi, että vaarallinen tieosuus vaatii taukoja, vaatimaton ja sekavilla mainoskylteillä koristeltu kioski kätkee sisäänsä muikunsyöjän Mekan.

Ensimmäisenä sisään kahvilaan päästyään kohtaa kaikenlaisia leivonnaisia notkuvan pöydän. Varsinainen ihastuksen huudahdus pääsee kalavitriinin äärellä. Kauniisti riviin asetellut kultakylkiset savumuikut ovat paikan suosikkituote. Lisäksi myynnissä on muita kalatuotteita, kukkoja ja piiraita.

Palvelua ei voi kehua savolaisen lupsakkaaksi, vähäsanainen kahvilamyyjä latoo tuotteet tiskiin nopeasti ja turhia hymyilemättä. Tuotteiden laatu saa unohtamaan yrmeän palvelun.  Harkitessaan seuraavaa ostoskäyntiä tietää saavansa paikkakunnan parhaita kalatuotteita eikä enää odotakaan mitään lepertelyä.
Odottelimme kesävieraita, ja ruokatarjoilun ideoiminen tuntui ylivoimaiselta. Onnistuimme kehittämään varsinaisen lähiruokamenuun, jonka kaukaisemmat tuotteet tulivat Jalasjärveltä Juustoportin mozzarellan muodossa, sitä käytimme tomaattisalaatissa. Muuten ruokana oli paikallisia uusia Sikli-perunoita, kanttarellimuhennosta, ja Särkämäisestä noudettua kalaa: savumuikkuja, tomaattimuikkuja ja kalakukkoa. Jälkiruokana paikallisen Ramin konditorian sitruunajuustokakkua.

Savumuikut olivat reippaan kokoisia, mukavan mehukkaita ja sopivasti suolattuja, siis erinomaisia. Ainakin yhtä hyviksi jos ei paremmiksi todettiin tomaattimuikut. Uunissa pitkään haudutetut muikut olivat  lempeän makuisia, tomaatti ei syrjäyttänyt kalaa vaan toimi raikkaana ja täyteläisenä kastikkeena.

Kalakukko Matka-Etappiin tulee Savonlinnasta Sirkan Leipomosta. Paikka on oikea, sillä savonlinnalaiset ovat mielestään kehittäneet koko ruokalajin. Nyt saamamme kukko olikin runsaasti täytetty, ja täytteen lihan ja muikun liitto oli tekeytynyt kokonaan uudeksi materiaksi, joka ei ollut kalaa eikä lihaa, vaan jotain ainutlaatuisen hyvää, siis kalakukkoa. Kuoren ja täytteen suhde oli optimaalinen, ja rouheinen ruis kukon pinnassa antoi muhevuutta myös kukon ulkonäköön suutuntuman lisäksi. Vaikka olen elämäni aikana monia kalakukkoja syönyt, tämä oli paras tähän mennessä ja mikä parasta, täydellisen aito.

Särkämäisessä on satsattu tuotteiden makuun ja laatuun toimipaikan ulkoasun ja asiakaspalvelukurssien sijasta. Pieni stailaus ja ystävällisyys eivät maksaisi paljoa ja tekisivät paikassa asioimisesta miellyttävämmän kokemukset. Tuotteet onneksi markkinoivat itseään, ja paikan maine on kiirinyt monien tiellä liikkujien korviin.

Tähdet tämän paikan osalta menevät tärkeimmälle, eli ruoalle.

Mikkelin tähdet Matka-Etapille:

Ruoka ***
Leivonnaiset ***


maanantai 13. heinäkuuta 2015

Martan baarista ruokaa tai ainakin leivonnaisia


Saveniuksen leipomo on käsite Ristiinan raitilla, sen tuotteita voi ostaa molempien kauppojen leipähyllyistä, sillä on Martan baari, ja myös sisustusputiikki WanhaMartta myy leipomon leivonnaisia. Paikkakunnan juhlat ja kokoukset viedään läpi Saveniuksen leipomon ja pitopalvelun antimilla, Martan baarista saa  annoksia, lounasta ja pizzaa, onpa Mikkelin torillakin Saveniuksen pulla-auto. Tuoreus ja laatu ovat säilyneet, tuotteet ovat säilyttäneet aitoutensa, Saveniuksen pulladynastiaa saamme kiittää, etteivät raakapakasteet ole saaneet sijaa seutukunnan vitriineissä.

Nuoruudessani vanhalla Martalla istui takakarsinassa keskiolutta juomassa karhukopla. Silloin muodissa olivat pyöreäkulmaiset muovisankalasit, joten puuttui vain selästä numerolaput 167-761 jne., jotka  pystyi helposti kuvittelemaan seurueen nähtyään. Nyt seuraava sukupolvi viihtyy kesäisin uuden Martan baarin ankealla terassilla, josta tosin on hieno näkymä Rantapuistoon ja Uikkalaan päin.

Saveniuksen lounas on helppo tapa ratkaista ruokailuongelma työpäivänä tai asiointimatkalla. Ruoka on tasalaatuista, tosin usein aika suolaista, lisäkkeitä on reilusti, ja tarjolla on aina talon leipää ja usein myös kakkua jälkiruoaksi. Mutta ruoka ei jää mieleen, sitä ei kehuskele jälkeenpäin eikä ihastele keittotaidon saavutuksena.

Jos pääsisin rakentamaan uuden linjaston Martan baariin, laittaisin ruoat tarjolle nykyisen ruokakauppaosaston paikalle sivuun kaikkien kulkulinjalta. Likaiset astiat vietäisiin sermin taakse nykyisen jälkiruokapöydän paikalle. Viihtyisän lounasruokalan rakentaminen 1980-luvun pankkisaliin ei ole helppoa, mutta uskolliset asiakkaat ansaitsevat tervetulotoivotukseksi jotain parempaa kuin edellisten syöjien likaiset astiat ja pinon vanhoja lehtiä.

Ruoalle ainut tähti tulee kotiruoan tunnusta ja tasaisesta laadusta, ei ole helppoa vuosikymmenestä toiseen kehittää arkiruokaa aina samoille asiakkaille. Ruokareseptit kävisin kuitenkin uudestaan läpi, miettisin miten vielä parannettaisiin makua ja koostumusta, ja huolehdittaisiin ruokalinjan houkuttelevuudesta. En hetkeäkään epäile, etteikö yrityksestä löytyisi tarvittava osaaminen, on vain mentoroitava  vanhat taidot uudemman henkilökunnan käyttöön. Uuden väen mukanaan tuomien uusien tuulien voi myös antaa puhaltaa astetta vapaammin, ei kuitenkaan niin, että tukirakenteet, aitous, maku ja paikallisuus, järkkyvät.

Saveniuksen ruisleipä ja sekaleipä
Leivonnaisille taas annan loput tähdet, Saveniuksen pullapussia rapistellessaan tietää mitä saa.  Pienenä vinkkinä, jos ei ole leivontatuulella, Saveniukselta kannattaa tilata etukäteen vierastarjoilut. Stressi vähenee huomattavasti, kun tietää pöytään katettavan paikallista hyvää.

Oma suosikkini Saveniuksen leivonnaisista on hilloleivät. Ostan niitä vierasvaraksi, ja ne katoavat kummallisesti, vain sokerimurut suupielissäni viittaavat johonkin luonnolliseen selitykseen. Paikallisen S-ryhmän marketista löytyi keskiviikkoaamuna kymmenen aikaan lämpimiä Saveniuksen leipiä, tuli kiire kotiin ennen kuin ne jäähtyvät. Sekaleipäviipale juustoviipaleella päällystettynä maistuu yhtä muhevalta kuin neljäkymmentä vuotta sitten.

Saveniuksen ruoka on kotiruoan tuntuista, mutta muu ruokailuun kuuluva ilo  ja myös kunnianhimo on Martan baarista kadonnut. Tilannetta parantavat huomattavasti leivonnaiset, jotka pärjäävät kilpailussa muiden tasokkaiden leipomoiden tuotteiden kanssa ja usein ovat myös parempia ja perinteisempiä.

Mikkelin tähdet Martan baarille

Leivonnaiset ***
Ruoka *
Palvelu **
Siisteys *
Sisustus

Edit 2.7.2016
Martan baarissa käynti tänä keväänä tuotti mukavan yllätyksen. Likaiset tiskit ja vanhat lehdet oli raivattu sisääntulon edestä pois, ruoka oli edellistä kertaa maukkaampaa ja taso oli kauttaaltaan noussut. Seuraavalla kerralla uusi arviointi tulossa!