Pehmeän pippurista paistia

Ensimmäisenä tähän oppaaseen pääsee Mikkelin reunamilla, valtatie 15:n ja 13:n risteyksessä sijaitseva Neste Ristiina -huoltoasema. Minun päässäni se on edelleen Kesoil, vaikka Nesteen kyltti on ollut katolla jo vuosikymmenien ajan.  Yli kolmekymmentä vuotta sitten siellä soi jukeboxi. Mitään ruokaa en niiltä ajoilta muista, mutta sen, että joskus aamuyöllä oli siivoustauko. Oli ainutlaatuinen kokemus kävellä seitsemän kilometriä pimeässä räntäsateessa tullakseen käännytetyksi ovelta.  Mutta  en enää muista pettymystä vaan ne yhteislaulut marraskuisessa yössä ja nuoruuden ystävät. 

Testipatrulli ei jaksanut laittaa ruokaa kesäisenä sunnuntaina, vaan päätti suunnata syömään Nesteelle. Aikaisemmilla kerroillakaan ruoka ei ollut tuottanut pettymystä, joten valinta tuntui varmalta. Ensivaikutelman ei kannata antaa masentaa. Paikka  todellakin on huoltoasema. Sinne tullaan työmaalta, rekkakuormia purkamasta  ja marjaretkiltä. Sisustus ei ole karu vaan funktionaalinen.  Ei tarvita muovi- eikä tuoreita kukkia nostamaan mieltä, nälkäisen mielen nostaa hyvä ruoka. Siisteydestä on helppo pitää huolta, kun ei ole pehmusteita penkeissä eikä pöytäliinoja. Ulkopuolikin on järjestyksessä, ne kukat joita on, ovat hoidettuja ja virkeitä.  No jos kuitenkin haluaisi piristää paikan ilmettä, tason nosto ei  olisi vaikeaa. Mieluummin kuitenkin asiallisia luontokuvia seinillä ja simppelit kalusteet kuin rossokulissit.

Lounaslistalla oli kanaa tomaattisessa kastikkeessa ja pippurista paistia. Sen enempää laktoosittomuutta kuin gluteenittomuutta ei ollut merkitty, vaikka valikoimassa ei ollut muuta kuin eiliset jauhelihapihvit, joissa oli gluteenia. Vatsa ei valitellut ruoan jälkeen, joten laktoosiakaan ei ruuassa ollut. Oli kiva tutustua keittiön henkilökuntaan, palvelu oli ystävällistä ja kysymyksiin vastattiin savolaisen lupsakasti,  mutta ehkä joku kääntyy takaisin jo heti listan nähtyään, kun merkintöjä erikoisruokavalioista ei ole. Kun kerroin kirjoittavani blogiin, kokki suositteli ottamaan ainakin paistia.

Oikeastaan valitsin paikan tuoreiden salaattien vuoksi.  Salaattialtaasta löytyi porkkanaraastetta ja tomaatti-kurkku-lehtisalaattia. Molemmat tuoreita ja  raikkaan makuisia. Kana-riisisalaatti maistui hedelmäiseltä ja miellyttävältä. Paistikastike täytti lupauksen,  pehmeää ylikypsää paistia kermaisessa kastikkeessa,  Maija-tätikään ei tee parempaa, osaisinpa itse.  Lisäkeperuna oli ehkä hieman kumisen tuntuinen,  litsaantuneen näköisiin pakastevihanneksiin en koskenutkaan, mutta kastikkeen tasapainoilu pippurisen ja kermaisen välillä oli asettunut  kohdalleen. 

Broileri oli tomaattinen ja hieman teollisen makuinen, ei huonoa, muttei kokkikaan sitä kehunut. Gluteenitonta leipää tuotiin keittiöstä, tavallisena leipänä oli Oululaisen ruislimppu ja patonkia. Ruokajuomaksi otin kotikaljaa, kun sitä oli tarjolla. Kotikalja oli makeaa ja täyteläistä, vähemmälläkin sokerilla olisi vielä ollut lempeän makuista.

Nesteen ruoka on tavallista arkiruokaa, siksi paikka kerää arkisin lounaalle rekkakuskeja ja paikallisia asukkaita. Kotipizza täydentää valikoimaa, myymälässä on myös myytävänä paikallisen Ristina-tuotteen kattiloita ja muita teräsastioita. Varma ruokapaikka, joka toivottavasti jaksaa satsata ruokaan ja vielä miettiä tarkemmin viihtyisyystekijöitä, vaikka ruoka onkin lounaalla tärkein asia.

Mikkelin tähdet Kesoilille  eikun Nesteelle

Sisustus * 
Siisteys**

Ruoka **

Palvelu **